Neuropsykologi, PsL Ritva Hänninen

Lukihäiriöiden ja afasioiden kuntoutusohjelmien kehittäjä Ritva Hänninen valmistui psykologiksi Jyväskylässä vuonna 1973. Varsinaisen herätyksen neuropsykologiaan Ritva oli kokenut jo vuonna 1971 osallistuttuaan Suomen psykologiliitto ry:n järjestämälle neuropsykologisen kuntoutuksen kurssille. Professori Mariusz Maruszewski esitteli kurssilla lurialaisen neuropsykologisen tutkimuksen ja tutki yleisön edessä oikeita potilaita tulkin välityksellä.

Pohjois-Karjalan keskussairaalaan ainoana psykologina Ritva aloitti vuonna 1975. Yhteistyö Joensuun yliopiston psykologian laitoksen ja erityisesti professori Yrjö Paavo Häyrysen ja assistentti Jarkko Hautamäen kanssa käynnistyi samana vuonna. Jarkon lahjoittama Lurian kirja Working Brain ja Lurian perusteokset The Higher Cortical Functions of Man ja Traumatic aphasia olivat kliinisessä työssä Ritvan tärkeimmät käsikirjat. Yhteistyö psykologian laitoksen kanssa mahdollisti sairaalan ja yliopiston välisiä yhteisiä tutkimusprojekteja ja opintomatkoja. Professori A. R. Lurian tapaaminen Moskovan vierailulla maaliskuussa 1976 teki Ritvaan suuren vaikutuksen.

Seuraavilla vierailuilla 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Moskovassa järjestyi tapaaminen professori L. S. Tsvetkovan ja professori Homskayan kanssa. Neurologian ylilääkäri Kalervo Salmi käänsi suomeksi venäjästä Lurian Neuropsykologisen tutkimuksen sekä Tsvetkovan Yksilöllisen afasiakuntoutuksen periaatteet. Näitä periaatteita Ritva alkoi kokeilla ja soveltaa käytännössä yhdessä puheterapeutti Eila Hämäläisen kanssa. Kuntoutusmetodit osoittautuivat tehokkaiksi. Kuntoutus sai teoreettisesti kestävän pohjan ja harjoittelu järkevät perusteet. Innostus neuropsykologiseen kuntoutukseen oli valtava.

Tsvetkova vierailulla Joensuussa 1980
Kuvassa (vas.) Ritva Hänninen, A. R. Luria ja Juhani Vilkki (Kuva: Juhani Vilkki)

Professori Tsvetkova kävi useampaan otteeseen Suomessa ja vieraili myös Joensuussa, jossa hän piti luentosarjan ja konsultoi Ritvaa ja Eilaa metodin käytöstä. Vuosien varrella harjoituksia oli kertynyt paljon ja niiden pohjalta Ritva kokosi afasiakuntoutusohjelmat (osat 1 – 5) kollegoiden Riitta Valtosen ja Merja Varpamäen avustamana. Vuosien 1994 – 1996 aikana Ritva laati myös kirjoittamisen kuntoutusohjelmat (osat 6 – 8). Afasiakuntoutus-käsikirja Tsvetkovan menetelmän pohjalta oli valmistunut jo vuonna 1984. Tietämyksen lisääntymisen myötä, neuropsykologisia tutkimuksia ja neuropsykologista kuntoutusta alettiin Suomessa kysyä yhä laajemmalle kirjolle neurologisia potilaita. Afasiakuntoutuksen periaatteita ja harjoituksia on sittemmin käytetty myös lukihäiriöiden diagnostiikassa ja kuntoutuksessa.

Vuodesta 1992 eläkeikäänsä saakka, Ritva työskenteli neuropsykologina Keski-Suomen keskussairaalan neurologian yksikössä Jyväskylässä. Päätyönsä ohessa hän antoi neuropsykologista kuntoutusta yksityisvastaanotollaan, ohjasi yliopisto-opiskelijoita, toimi neuropsykologisena työnohjaajana ja piti neuropsykologisia kuntoutuskursseja ja luentoja. Neuropsykologian oppikirjat Neuropsykologian perusteet (1991) ja Kliininen neuropsykologia (2001) Ritva kirjoitti yhdessä Pekka Kuikan ja Veijo Pulliaisen kanssa.

Vuosien kuntoutustyössä syntyi paljon uusia, hyviksi osoittautuneita harjoituksia, mikä innosti parasta aikaa käynnissä olevaan kuntoutusmateriaalin uudistamisprosessiin. Akustis-mnestisen afasian kuntoutusohjelman päivitetty versio valmistui ensimmäisenä ja se on nyt tilattavissa.